Onko nyt siten kaikki aikoinaan k{yty keskustelu frenet-propagandan
asiallistumisesta t{ysin hukkaanheitetty{? T{ss{ rupeaa taas kaikki
usko menem{{n, kun aivan uskomatonta puppua tulee vastaan...
> From: jakallio@freenet.hut.fi (Jari Kallio)
> Newsgroups: finet.freenet.wyn.pressiklubi
> Subject: Haastattelu Journalistissa
> Date: 11 Sep 1994 11:24:58 GMT
> Organization: Freenet Finland
>
> Seuraava haastattelu julkaistiin Journalistiliiton lehdess{ Journalistissa:
>
> Tietoverkko Freenet
> aukaisee tiedon v{yl{t
Joko se nyt taas on tieto*verkko*???
Ei verkkoa saa aikaan kahdella UNIX-koneella! Ja jos taas Freenet on
koko internet ja kaikki, niin t{ss{ taas ratsastetaan (ja rahastetaan)
muiden ty|ll{ aika t|rke{sti!
> Tietoverkko Freenet on kehitetty oppilaitoksia yhdist{v{ksi
> tietoverkoksi,
Ketk{ sit{ *verkkoa* ovat kehitt{neet? Freenet on vain yksi
UNIX-palvelin tuhansien joukossa Internetiss{.
> mutta se laajenee kovaa vauhtia my|s koteihin.
Ai? Miten? Saako sit{ nyt kuka tahansa sittenkin tunnuksia? Milloinkas
se minunkin kotiini tulee?
> Toimituksille Freenet avaa uudenlaisen tiedon v{yl{n
> kotimaassa ja my|s kansainv{lisesti.
Aivan uudenlaisen, joka vasta viet{{ 25-vuotisjuhliaan.
> Freenet on osa kansainv{list{ tietoverkkoa Interneti{,
Sanottiinhan se siell{ sent{{n!
> S{hk|isess{ muodossa olevia sanomalehti{ ilmestyy my|s
Kyll{. WWW:ll{. Vaan ei viel{ Freenetiss{.
> Freenetin kautta avautuvat yhteydet v{hitellen my|s valtion ja
> kuntien hallintoon.
Joo. Internetin kautta, joka jo nyt tavoittaa n{m{ tahot.
> - Kes{n aikana on tarkoitus solmia yhteyksi{ kansanedustajiin,
> jotta my|s heid{t saataisiin mukaan tietoverkon maailmaan.
Ovat jo. Jokainen heist{. Ollet jo kauan.
> - Tietoverkon mahdollisuudet ovat Suomessa suuret, sill{ maassa
> on suhteellisesti toiseksi eniten tietoliikenneyhteyksi{ Ranskan
> j{lkeen Euroopassa, mainitsee Korpinen.
Kyll{. Suomessa on *jo* erinomaisen hyvin levinyt verkkokultturi.
Internet *aitona* IP-pohjaisena, graafiset k{ytt|liittym{t
mahdollistavana ulottuu jo moneen koulun, ja varmaan ensi vuoden aikana
l{hes kaikkiin, jos nykyinen kehitys jatku. Freenetist{ riippumatta.
> Yhdysvaltojen paljon puhuttu "Tiedon valtatie" tarkoittaa
> valtakunnan yhdist{mist{ tietoverkkojen avulla. Korpinen visioi
> saman tyyppist{ valtatiet{ my|s Suomeen, mik{ olisi
> toteutettavissa viiden tai kuuden Freenetin avulla.
No ei todellakaan. 5-6 freenetti{ on se, miss{ internet oli 15 vuotta
sitten. Tiedon valtatie on jotakin vallan muuta kuin kourallinen
unix-purkkeja!
> - Yksi Freenet ei voi kattaa koko Suomea tulevaisuudessa, sill{
> keskustietokoneen kapasiteetti{ er{n lis{{ntyess{ huimaa
> vauhtia. Eri keskuksien ansiosta saataisiin my|s eri tyyppist{
> kehityst{ aikaan, mik{ olisi rikkaus, pohtii Korpinen.
Yksi Freenet ei voi kattaa Suomea tulevaisuudessa, mutta ei edes sata
freenetti{ voi sit{ tehd{. Merkkipohjaiset modemiyhteydet johonkin
keskuskoneeseen olivat kova sana 70-luvulla, me el{mme nyt 90-lukua!
T{m{ kuullostaa nyt taas hankkeelta johon upotetaan miljoonia markkoja
ja kauheasti vapaaehtoisty|t{ ja haudataan kaikessa hiljaisuudessa
parin vuoden p{{st{... Kuten joku KouluSampo?
> Freenetiin saa yhteyden Telen omistaman tietoverkko
> telesammon kautta k{skyll{ s freenet. Toistaiseksi yhteys
> Telesammon kautta Freenetiin maksaa koko maassa 19 penni{
> minuutilta plus paikallispuhelumaksu.
Toki siihen saa yhteyden vaikka puhelinlaitosten Infotelist{kin.
Usein telesampoa halvemmalla. Ja monella muullakin paljon halvemmalla
tavalla.
Julf